Lannistumaton

Kari Tykkyläinen, Pudasjärvi

”Olen Kari Tykkyläinen, koulutettu kuvanveistäjä, muusikko, videotaiteilija, harrikkamies, kirjailija ja valokuvailija. Maalle muuton jälkeen on enää kolme asiaa mitä en osaa tehdä: aivoleikkauksia en hallitse, enkä television korjausta ja kalojen savustus on siinä ja siinä. Naapurit tekevät sen paremmin. Kaiken muun minä osaan. Umpisuolenkin varmaan osaisin poistaa, jos joku vaan uskaltaisi antaa.

Minähän olin nuorena Oulussa asuessani sellainen hulivilipoika. Tukka silmillä vihasin naisia. Tuli sitä alkoholiakin käytettyä runsaanlaisesti. Yhtenä päivänä tajusin, että minun on pakko päästä irti niistä jengeistä ja siitä elämästä. Salaa kavereiltani maalasin tauluja. En voinut kertoa kenellekään, koska kaverit olisivat kyselleet, että mikä taiteilija luulen olevani. Kun maalauksia alkoi kertyä, pidin ensimmäisen taidenäyttelyni ja minua alettiin kutsua taiteilijaksi.”

Taidekoulusta löytyi vaimo ja Pudasjärvi

”Päätin, että lähden taidekouluun. Isä ja äiti saattoivat minut juna-asemalle, ja isä sanoi, etten tule koskaan tienaamaan taiteella. Minä sanoin, että aivan sama, kunhan pääsen historian kirjoihin. Sitten isä sanoi, että naistakaan en tule saamaan, koska sinulla on noita irtolaisia. En ollut koskaan seurustellut vakavasti ja hylkäsin aina tyttöystävät, jotka ystävystyivät äitini kanssa. Sanoin, että menen naimisiin, kun löydän punatukkaisen, pisamanaamaisen maalaistytön.

Menin yöjunalla etelään kohti Kankaanpään taidekoulua ja jäin Parkanon asemalla pois. Viiden aikaan aamulla siellä istui punatukkainen, pisamanaamainen tyttö, jolla oli kädessä kassi, jossa luki ”Syöte, Suomen eteläisin tunturi”. Rakastuin välittömästi. En ollut koskaan nähnyt niin ihanan näköistä tyttöä. Kosin häntä jo siinä asemalla ja hän oli aivan kauhuissaan, että mikä retku se tuo on. Ensimmäisen viikon aikana joimme kaikki Marja-Leenan säästöt, jouluna olimme jo kihloissa ja kesällä menimme naimisiin. Siinä sivussa sai alkunsa ensimmäinen lapsemme. Nyt olemme olleet yli 30 vuotta naimisissa ja meillä on neljä lasta.”

Minä rakastuin kaikkeen siihen alkuperäisyyteen, mitä täällä oli.

“Neljä vuotta kävin taidekoulua. Mari sanoi, että hänen äitinsä kotitalo on täällä Pudasjärven Siurualla. Minullehan tämä oli aivan kauhun paikka. Oli hirveätä joutua tänne korpeen. Ihmiset olivat kuitenkin mukavia ja tulivat juttelemaan ja ihmettelemään kaupunkilaispoikaa. Anoppikin tykkäsi minusta. Meillä oli siihen aikaan ulkohuussi ja juokseva vesi, kun anoppi sankkojen kanssa juoksutti sitä kaivosta. Minä rakastuin kaikkeen siihen alkuperäisyyteen, mitä täällä oli.”

Siuruan kansantasavalta

”Tämä oli kuin jotakin Lapin tundraa, puut olivat kolmimetrisiä. Minua kiehtoi tämä maisema, koska olin Oulussakin viettänyt vapaa-aikani yksin merenrannassa. Minulla pitää olla horisontti jossakin. Siksi rakastan näitä soita. Täällä Siurualla ei tunneta sanaa ’raha’. Jos maailmalla on lama tai nousukausi, niin täällä on samanlaista aina. Jos minä hitsaan naapurille pakoputken autoon, niin hän tuo minulle traktorikuormallisen hiekkaa.

Minä olen erottautunut Pudasjärvestä, koska he kohtelevat minua vähän hankalasti. Perustin tänne sitten oman Siuruan kansantasavallan.  Minut ja vaimoni kutsuttiin käymään Amerikan suurlähetystössä itsenäisyyspäivänä ja Intian suurlähettiläs kysyi, mistä olen kotoisin. Vastasin että ”from the democratic rebublic of Siurua”. Hän vastasi ilman mitään epäilyä, että “okay, nice to meet you!”.

Minulla on kohta 58 miljoonaa katsojaa YouTubessa ja kaikki puhuvat vain Siuruan kansantasavallsta. Minulta on kysytty, että miksen mainosta Pudasjärveä. Katsokaapa niitä videoita! Siuruan kansantasavallan videoissa on onnellisia, hymyileviä ihmisiä, mutta jos teen videon Pudasjärvestä, niin kaikki vaan valittavat ja suu on niin kuin norsun perse. Minulle antaa potkua tämä surkeus täällä. Olen aina sanonut, että asun sen takia Pudasjärvellä, koska täällä on niin surkeaa asua.”

Lisää kylähulluja

”Täällä voi kaiken kääntää toisin päin. Täällä ei ole turhia vaikutteita. Aina on se positiivinen edessäpäin. Me suomalaiset olemme henkisesti maahan lyötyjä, mutta siitä on aina hyvä kurkistaa toisinpäin. Olen ihmisille sanonut, että joka aamu kun heräätte, katsokaa peiliin ja sanokaa, että ”olen maailman paras ihminen”. Varttitunnin päästä tulee täysromahdus, mutta paskanko sillä on väliä? Onpahan kerran päivässä ollut onnellinen ja maailman paras.

Olen yrittänyt omilla töillä ja hiihtotapahtumilla ja performansseilla valaa iloa ihmisiin. Minulla on ollut yli viisikymmentä kotirouvaa mallina videoissani. He saavat siitä rohkeutta ja uskaltavat olla vähän leuhkempia. Olen saanut vain kolme tappotuomiota heidän isänniltään, ja nekin on hoidettu puhumalla.”

Olen koko ikäni ollut sellainen, että puolet tykkäävät ja puolet eivät, mutta ihmiset kunnioittavat minua rohkeudestani. Siitä olen tyytyväinen ja siksi olen onnellinen.

“Minua pelätään, koska taiteilija on yhteiskunnan tulkki. Työni ovat kuulemma rumia ja antavat väärän kuvan Pudasjärvestä. Olen koko ikäni ollut sellainen, että puolet tykkäävät ja puolet eivät, mutta ihmiset kunnioittavat minua rohkeudestani. Siitä olen tyytyväinen ja siksi olen onnellinen. Toivon, että ihmiset eivät lähtisi pois täältä. Sellaiset kylät toimivat, joissa on mahdollisimman paljon kylähulluja. Heillä on sellaisia ideoita, joita ei ole kenelläkään muulla. Niitä ei kouluista saa. Aion jatkaa niin kauan, että ne ampuvat minut.”

Tervetuloa järjen äärelle

Pudasjärvi – Järjen äärellä on sarja, jonka taustalla on Pudasjärven kaupunki, Pudasjärven Kehitys ja Syötteen Matkailuyhdistys. Jos inspiroidut muuttamaan, matkustamaan tai perustamaan yrityksen Pudasjärvelle, ole rohkeasti yhteydessä, otamme sinut lämmöllä vastaan.